Rukous on henkilökohtaisista asioista henkilökohtaisin. Rukous on yhteyteni Jumalaan, tapani olla hänen edessään. Rukouksessa paljastuvat kipeimmät tarpeeni ja salaisimmat haaveeni ja suurin avuttomuuteni. Jumalan rakkauden läsnäollessa rohkenen nähdä itseni ja olla oma itseni.

Meillä erilaisilla ihmisillä on erilaisia tapoja ja tarpeita rukoilla. Samallakin ihmisellä tavat ja tarpeet vaihtelevat erilaisina aikoina.

Joku haluaa rukoilla yksin, olla vain hiljaa ja kuunnella. Jollekin on jokin opittu rukous tärkeä. Toistetut sanat tuovat turvaa, auttavat kokoamaan ajatuksia ja hahmottamaan uusia tilanteita. Joitakin kantavat seurakunnan yhteiset rukoukset jumalanpalveluksessa. Jotkut kokoontuvat yhteen rukoilemaan, saamaan vahvistusta toisiltaan. 

Joku rukoilee tyytyäkseen siihen mitä elämä on tuonut eteen, toinen saadakseen elämäänsä muutoksen.

Meitä kaikkia toisillemme erilaisia ja outoja rukoilijoita kutsutaan Kaarinamessuun rukoilemaan omalla tavallamme. Voimme hiljentyä kirkonpenkissä. Tai voimme poiketa Surun ja huolten tai Toivon alttarilla, voimme tunnistaa tunteitamme rukoushelmien väreistä ja rukoilla niiden mukana. Voimme kirjoittaa mieltä painavat asiat lapuille yhdessä rukoiltaviksi tai tunnustaa syntimme lapulla ja jättää ne poltettaviksi. Messun lopuksi on myös mahdollista rukoilla ja keskustella jonkun toisen kanssa tai pyytää öljyllävoitelua.

Merja Auer toimii liturgina Kaarinamessussa Kaarinan kirkossa 12.10. klo 17