4. adventtisunnuntai 21.12.2008 Kaarinan kirkko. Saarna: Eliisa Lehti<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Pyhän aihe: ”Herran syntymä on lähellä” (Evankeliumiteksti Matt 1:18-24)

Ajattele sitä aikaa, jolloin sinä itse synnyit tähän maailmaan. Syntymähetkeäsi et varmaan muista, mutta mieti hetki millaisissa olosuhteissa syntymääsi odotettiin?

Millaisten tähtien alla sinä olet syntynyt? Oletko perheen esikoinen vai sisarussarjan viimeinen? Kenties olet perheen ainoa lapsi? Olitko toivottu lapsi? Rakastivatko vanhempasi sinua? Mitä ympäristö, naapurit ja suku mahtoivat ajatella sinusta, tulevasta lapsesta? Minkä hinnan äitisi kenties sai maksaa, jos isästäsi ei ollut virallista tietoa?

Myös Joosef painiskeli samanlaisten kysymysten kanssa. Olosuhteet antoivat valmiit ja tiukat raamit Joosefin ensimmäisille fundeerauksille. Joosef ja Maria olivat kihloissa. Sitten piti mennä naimisiin ja muuttaa yhteiseen kotiin ja kenties saada lapsiakin sen jälkeen. Kaiken piti mennä normaalin ja yleisesti hyväksytyn kaavan mukaan.

Mutta jotain toisenlaista ”tapahtui niinä päivinä”. Joosefin teki ensin mieli poistua hiljaa kuvioista takavasemmalle, kun hän sai tietää Marian olevan raskaana. Eihän lapsi edes olisi Joosefin! Niin Joosef halusi muuttaa elämänsä suuntaa.

Mutta enkeli palautti Joosefin ajatukset raiteilleen. Joosefin tehtävä oli olla lapsen äidin Marian mies, kun lapsi syntyy Betlehemin tähden alla. Marialle enkeli oli jo aikaisemmin ilmoittanut lapsen sikiävän Pyhän Hengen vaikutuksesta.

Neitseestä syntyminen on asia, joka synnyttää vilkasta ja kiivastakin keskustelua ihmisten kesken. Kuulee usein puhuttavan: ”Ei tällaista voi tapahtua, eihän kukaan synny neitseestä. Ei tällaista ole koskaan toistunut.” Niin. Eikä varmaan toistukaan.

Minusta ei ole tärkeintä kiistellä, voiko neitseestä syntyminen olla järjellä selitettävissä. Se on uskonasia. Kerran näin tapahtui ja se riittää meille kristityille. Tärkeää on, että Jeesus syntyi. Jeesuksen historiallisuutta ei moni enää kielläkään. Tärkeää on uskoa Jumalan lupauksiin, jotka hän profeettojen kautta on puhunut.

Minusta järjen tai ainakin liian järkeilemisen voi aika huoletta jättää kotiin, kun tulee jumalanpalvelukseen. Täältä saa kotiin viemisiksi jotain paljon suurempaa. Voimaa ja toivoa. Uskoa ja uskon vahvistusta. Armoa ja anteeksiantamusta. Synnit saa anteeksi. Ja jumalanpalvelus päättyy aina siunaukseen. Siunauksen kera me täältä kaikki aina lähdemme kotimatkalle. Perheen pariin ja muiden ihmisten keskelle.

Joosefin ja Marian ajan kulttuurissa ja yhteiskunnassa paikkojen ja ihmisten nimillä oli suuri merkitys. Kauan ei tarvinnut Joosefin miettiä lapsen nimeä. Enkeli ilmoitti, että lapsi, joka syntyy on poikalapsi. Ja nimeksi tulee antaa ”Jeesus”. Se on hepreaa, ja merkitsee ”hän pelastaa”. Nimi oli enne. Nimen antaminen oli perheen isän, Joosefin, tehtävä.

Muistele vielä omaa lapsuuttasi! Mikä sinusta piti tulla? Olitko tyttö kun poikaa niin kovasti odotettiin - tai päinvastoin. Millaiset pisteet sait syntyessäsi? Saitko 8 tai 9? Vai olitko peräti täyden kympin vauva? Pirteä ja punaposkinen terhakka vauva täynnä elinvoimaa.

Miten jatkossa menestyit? Olitko kympin tyttö tai poika myös koulussa vai pitikö sinun tyytyä numeroissa vähempään, kenties välttäviin arvosanoihin? Ja sait siitä pilkkaa osaksesi.

Millaista elämäntehtävää sinulle oli kaavailtu? Mikä sinusta piti tulla isona? Vanhempien ja suvun taholta varmaan on kautta aikain asetettu erilaisia odotuksia ja paineita. Pitikö sinusta tulla isän tai äidin ammatin jatkaja?

Moni meistä on toki saanut kirjoittaa koulutoverinsa ystäväkirjaan omat henkilötietonsa ja ihan ikiomat tulevaisuuden toiveensa. ”Isona minusta tulee … kampaaja, opettaja, maanviljelijä, autonkuljettaja, lääkäri, kirjailija, sairaanhoitaja …”

Odottavasta äidistä sanotaan, että hän on ”siunatussa tilassa”. Lapsi on siunaus, Jumalan lahja.

Omista lapsistamme emme syntymän hetkellä tiedä, mitä heistä tulee. Mutta vanhemmat toivovat aina parasta lapsilleen. Niin toivoi Jumalakin parasta meille ja Jumala toteutti profeettojen kautta antamansa lupauksen. Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariasta.

Kansa odotti Jeesuksesta pelastavaa, maallista kuningasta.

Mutta hänestä oli tuleva enemmän. Paljon enemmän kuin osattiin odottaa!

Muutaman päivän päästä otamme vastaan joulun suurimman lahjan – seimen lapsen.

”Herran syntymä on lähellä”. Me odotamme. Maria, Herran äiti odottaa.

”Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.” (Matt 1:21) Tässä Joosefin enkeliltä kuulemassa lauseessa on seimen lapsen koko elämä ja elämäntehtävä syntymästä ylösnousemukseen.

Lauseessa on kaksikin vastausta kysymykseen: ”Miksi Jeesus syntyi?”

1. Seimeen syntyvä Jeesus-lapsi syntyi IHMISEKSI ihmisten keskelle.

2. Hän syntyi PELASTAAKSEEN kansansa.

Aamen.