Olen kuullut kaskun isästä, joka neuvoo tytärtään avioliiton suhteen. Isä sanoo tyttärelleen: "Älä nai pappia. Pappi on kuin enkeli töissä, mutta kuin piru kotona. Nai sen sijaan poliisi. Poliisi on piru töissä ja enkeli kotona".

Tunsin piston sydämessäni, kun eräänä lauantaipäivänä lähdin kotoa hautajaisiin. Olin pukeutunut papin mustaan virkapukuun. Aada-tyttäreni juoksi ulko-ovelle ja huusi: "Isä halataan!" Ja halatessamme hän totesi nuo piston aiheuttamat sanat: "Isä, mä rakastan sua, kun sulla on noi vaatteet päällä". Mieleeni tuli tuo alussa kertomani kasku.

Pikkutytön suusta tullut lause pitää sisällään totuudensiemenen, jos toisenkin. Eikö rakkautemme usein ole "kiinni" jostakin? Eikö rakkautemme usein ole ehdollista? Eikö rakkautemme usein ole valikoivaa? Kuitenkaan Iso Kirja ei opeta meille: "Rakasta Jumalaa silloin, kun sinulla menee hyvin" tai "rakasta lähimmäistäsi silloin, kun kaikki on hyvin eikä teillä ole keskinäistä toraa".

Ei, vaan Raamattu opettaa yksinkertaisesti ilman ehtoja. "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi" ja " Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." (Mk 12: 30-31)

Rukoilemme laulun sanoin:

On vaikeata rakastaa, Vaan oppivani soisin.
Suo, että mielen itsekkään Pois panna Jeesus, voisin
Pois panna Jeesus, voisin.

Oi Herra, tätä rukoilen: Mä muuttuako voisin?
On vaikeata rakastaa, Vaan oppivani soisin Vaan oppivani soisin. Amen

Tatu Kuoppala, kappalainen, saarnaa Kaarinan kirkossa klo 10.00 ja Kuusiston kirkossa klo 12.00