Hän sanoi: "En minä ole Messias." "Mikä sitten?" he kysyivät. "Oletko Elia?" "En ole", Johannes vastasi. "Oletko se luvattu profeetta?" Hän vastasi: "En." Joh. 1:21

Miehet kävelivät metsässä ja huomasivat edessään eläimen. Toinen mie­histä otti nopeasti kiväärin, tähtäsi ja am­pui. Eläin kaatui ja toinen miehistä sanoi: ”Me ammuimme hirven.” Ampuja korjasi: ”Minä ammuin hirven”. Kun miehet saa­puivat hirven luo, he huomasivat hirven muuttuneen naapurin lehmäksi. Toinen miehistä totesi: ”Sinähän ammuit leh­män”. Ampuja korjasi: ”Me ammuim­me lehmän”.

Raamatussa on hieno kohta – tuo otsikkoonkin kirjoitettu -  jossa Johannes Kastajalta kysytään kuka hän on. Onko hän Messias, onko hän Elias, onko hän odotettu profeetta? Johannes tiesi tehtävänsä ja vastuunsa. Hän ei ollut Messias, vaan hän oli tien valmistaja Messiaalle. Hän otti tehtävänsä tosissaan, kantoi vastuunsa, ja antoi kunnian toiselle – Kristukselle. Kuinka helppoa Johanneksen olisi ollut langeta ja ottaa itselleen toiselle kuuluva kunnia!

Johannes tiesi, että vain Jeesus voi tuoda pelastuksen. Johannes tiesi, että ihminen ei voi tuoda toiselle ihmiselle pelastusta. Me emme voi ketään pelastaa. Mutta me voimme toimia Johannes Kastajan tavoin tien valmistajana – tien valmistajana Jeesuksen luo.  Voisiko siinä olla meidän tehtävämme, meidän vastuumme – ja voisiko kunnian meille valmistetusta pelastuksesta antaa yksin Jeesukselle?

Tatu Kuoppala, kappalainen, saarnaa Kaarinan kirkossa 14.12. klo 10.